Kuinka voisi mummu pitää piilossa onnen tunteensa,
katsoessaan
pieniä käsiä pujottamassa punaisia mansikoita heinänkorteen?
Tänään lapsenlapseni
ja eilen sinä, tyttäreni.
Lähetit kuvan kännykkääni
ja mummun sydän läikehti onnesta.
Onnellinen hymy huulillaan
tyttö, aivan kuin sinä monta vuotta sitten.
Poimit mansikoita pientareelta
ja yhdessä etsittiin sopiva heinä marjojen kotiin viemiseksi.
Pieni tyttönen kasvaa
ja vuodet vierivät.
Mutta mansikat ovat yhtä makeita tänään,
kuin ne olivat silloin, kun sinä, oma tyttöni olit pieni
ja kumarruit poimimaan kesän mansikoita heinänkorteen.
Niitähän jo minäkin poimin
äitini kanssa kauan, kauan sitten.
Mansikat heinänkorressa
silloin sirkat sirittävät
ja kaikki on kaunista ja usva laskeutuu vain öisin pellon ylle.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.