Jumala on luonut ihmeellisen maailman.

Pieniä yksityiskohtia myöten hän on kaiken tehnyt hyvin.

Joka kesä tuijottelen näitä unikon nuppuja.

Huomaatko kuinka tarkasti isot lehdet on taiteltu pienen, karvaisen kodan sisälle?

Eräänä päivänä kotaan tulee pieni halkeama ja sitten alkaa jo näkyä tiivis paketti.

Auringon lämpö avaa sen ja sitten...

suojaava kota irrottaa ottensa ja unikon terälehdet alkavat ojentautua

kohti valoa ja vapautta.

Oletkohan sinä kuin kaunis unikko ?

Monenlaiset asiat pitävät meitä kuin koteloituneina.

Sitten jonain päivänä suojukset vain lähtevät avautumaan

ja meidän on pakko opetella kohtaamaan ulkopuolinen maailma.

Silloin saammekin huomata, että aurinko on ihana ja lämmin

eikä ole mitään pelättävää.

Vähitellen avaudumme yhä enemmän ja enemmän.

Luottamuksemme Isän hoitoon kasvaa.

Saamme varmuuden myös siitä, että olen hyvä ja kaunis.

Olen oikea Jumalan luomistyön ihme !

Silloin voin avata koko kukintoni vastaanottamaan Jumalan rakkauden

ja saan  paistatella hänen valossaan ja lämmössään.

Ymmärrän,

että juuri tätä on Jumalan rakkauteen ja armoon luottaminen.

En pelkää,

vaikka tiedän sateiden tulevan

en  pelkää,

vaikka tiedän että kukoistukseni aika on lyhyt.

Minä tiedän,

että olen täysin Luojani käsissä.

Hän tietää jokaisen hetkeni ja päiväni.

Hän sanoo tietäneensä kaiken minusta jo ennen kuin minua edes olikaan.

Näin ihmeellinen voi olla vain Hän,

joka on kaiken luoja.

Ja Hän on minun Isäni,

ja myös sinun Isäsi !