Olin joulunavaukseen liittyvissä myyjäisissä.

Olin siellä siksi,

että olimme seurakuntana varanneet oman pöytäpaikan.

Oli tarkoitus tuoda esille oikeaa joulun sanomaa.

Emme siinä tainneet kovin hyvin onnistua.

Jotain olisi pitänyt tehdä toisin.

Tarjosimme hengellisiä kirjoja

ilmaiseksi.

Koetimme ojentaa ohjelmalehtistä,

jossa oli tulevat tapahtumamme.

Olimme iloisia ja hymyilimme.

Myimme yhdellä eurolla arpoja,

joissa jokaisessa oli voitto.

Olimme siis aivan samanlaisia, kuin kaikki muutkin,

paitsi meidän pöydässämme oli paljon vähemmän tavaraa.

Mutta meillä ei sittenkään ollut tärkeintä.

Meillä ei ollut Jeesusta !

Oli hän kyllä sydämissämme

mutta me annoimme hänelle vain ihan vähän tilaa.

Oikeastaan emme häntä tainneet mainatakaan,

vaikka hänen tulisi olla jouln sankari.

Anna meille anteeksi Jeesus !

Me emme tienneet, mitä me teimme.

Me olimme vievinämme sinua ihmisten keskelle,

mutta emme me osanneet.

Niin äkkiä menimme muiden mukaan.

Ehkä tulee vielä ensi joulu.

Opeta meitä rakas Jeesus siihen mennessä ,

miten otamme vain sinut mukaamme

myyjäisiin,

jossa kaikki tuntuu niin turhalta

ja  kovin vaatimattomalta

verrattuna valtavaan sanomaan,

joka sinä olet, Vapahtajamme.

Anna meille aikaa tämä vuosi.

Me koetamme kuunnella ja nähdä,

mitä sinä haluat antaa ihmisille

joulumyyjäisissä.

Sinä sanot:

Älkää mukautuko tämän maailman menoon,

vaan muuttukaa,

uudistukaa mieleltänne,

niin että osaatte arvioida,

mikä on Jumalan tahto,

mikä on hyvää,

hänen mielensä mukaista ja täydellistä.

Room 12:2

Jospa ensi joulun myyjäisiin veisimme sinun loistosi, kirkkautesi

ja ylitsevuotavan rakkautesi.

Silloin ehkä monet voisivat löytää lahjoista suurimman

ikuisen elämän sinussa, Jeesus.