IMG_1605-normal.jpg

 

Jumalanpelko voi herättää ahdistavia ajatuksia.

Mutta tarkemmin ajateltuna se on ihmisen turva maailman pahuutta vastaan.

Raamatussa on tämä  kohta:

 

Älkää peljätkö niitä,

jotka tappavat ruumiin,

mutta eivät voi tppaa sielua;

vaan ennemmin peljätkää häntä,

joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.

 

Matt. 10:28

 

Nämä jakeet saa minut ajattelemaan, että vaikka joku tekisi minulle pahaa, tai jopa riistäisi hengen, niin se olisi sitten siinä. Enempää ei kukaan ihminen voi toiselta viedä. Tämä on pelottava asia. Mutta jos olen turvannut Jumalan armoon ja olen Jeesuksen oma, niin mikään ei erota minua Jumalasta kuoleman jälkeenkään. Saan olla Hänen luonaan Taivaassa täysin terveenä ja sieluni iloitsee Jeesuksen läsnäolossa.

Mutta Jumalanpelko on viisauden alku, sanotaan sananlaskussa. Ja se on ihan totta. Ymmärrän, että Jumalanpelko on sitä, että nöyrrymme ottamaan vastaan hänen lahjansa meille. Se on se, että omistamme Jeesuksen sovitustyön juuri omalle kohdallemme.

Jumala ei vaadi meiltä mitään muuta, kuin tämän lahjan vastaanottamisen.

Siihen lahjaan sisältyy meidän kaikkien pahojen tekojemme anteeksiantamus. Ihan kaikki rikkomuksemme on upotettu merten syvyyteen, eikä Jumala ikinä kaiva niitä sieltä esille syyttääkseen meitä.

Jumalanpelko onkin Jumalan valtavan rakkauden vastaanottamista.

Pelko on vain siinä, että en uskaltaisi olla ottamatta vastaan tätä Jumalan suurinta lahjaa, Poikansa sovitusta omalle kohdalleni, Hänen rakkautensa täyttymystä.

Kun olen Jeesuksen pelastama, sieluni elää aina ja iankaikkisesti. Sitä ei voi kukaan ihminen ikinä riistää. Vain Jumala voi hukuttaa ruumiini ja sieluni helvettiin. Siellä on vastassa ikuinen ero Jumalasta. Se on paha paikka. Sinne ei varmasti kukaan haluakaan joutua. Iäisyys on loputon.

Jumalalla on kaikki valta Taivaassa ja maan päällä, aina ja ikuisesti.

Tämä on lohdun sana, ei pelottava. Sillä Jumala ON RAKKAUS ja rakkaudessa ei ole pelkoa.

Jumalan rakkaudessa on ihanaa olla. Siinä voi kiittää silloinkin, kun asiat eivät mene toivomallani tavalla, sillä saan aina luottaa, että Isä tietää paremmin, mikä minulle on hyväksi. Siksi opettelen kiittämään ihan joka tilassa.