Tänäkin aamuna vene valmiina lähtöön.

Mitä päivä tuokin tullessaan, on meille jokaiselle salattu.

Tällä hetkellä vedenpinta on tyyni

valkeat poutapilvet viipyilevät paikallaan.

Hetki on täynnä odotusta, täynnä toiveita

ja kuitenkin täynnä yllätyksiä.

Mitä voi ihminen, jos Jumala päättää ?

Ei yhtään mitään.

Me voimme rukoilla johdatusta, siunata läheisiamme.

Voimme tuoda koko pyörivän maapallon Jumalan kasvojen eteen ja rukoilla ruokaa nälkäisille, rauhaa kaikkiin sotiin ja neuvottelutaitoa päättäjille.

Voimme pyytää Jumalan armahdusta sairaille lähellä ja kaukana, Hänen ihmeitä tekevän kätensä kosketusta kärsiville ja sorretuille.

Me saamme pyytää itsellemme Pyhän Hengen voimaa ihmisten kohtaamisiin,

niin että voisimme jokainen välittää Jumalan rakkautta juuri niille, joita tänään kohtaamme.

Näinhän mekin toivomme tulevamme kohdatuiksi, Jumalan rakkauden yllättämiksi

ihan arjen keskellä.

Hiljalleen vene irtautuu rannasta ja tämänpäiväinen seikkailumme alkaa.

Kiitos Isä tästä uudesta päivästä,

kiitos että saamme olla välittämässä ja vastaanottamassa Jumalan rakkautta.

Jumalan tahtoa emme aina voi ymmärtää.

Eihän pieni lapsikaan ymmärrä, miksi isä tai äiti ei aina anna sitä mitä hän tahtoo.

Isä tietää, mikä on lapselle parasta.

Joskus on tyydyttävä, opittava luottamaan ja odottamaan.

Kaikki päättyy kuitenkin hyvin.

Luottamusta peliin.