Mitä olisikaan elämä ilman Jumalaa ?

Jos en tuntisi Jeesusta ja Jumalaa rakkaina ja läheisinä

minulta puuttuisi turva ja tuki ihan joka asiassa.

Ajattelen ihmistä sairaana, ehkä vakavasti sairaana

jollei hänellä ole toivoa siitä, että Jumala rakkaudessaan on läsnä jokaisessa kivunkin hetkessä

ja uskoa siihen, että kun kipu ja sairaus on poissa ja tiimalasissa hiekka on valunut loppuun,

on rakas Jeesus häntä vastassa Taivaassa ja osoittamassa hänelle kaiken ihanuuden keskellä myös ihan oman, nimellä merkityn, paikan.

Siellä häntä on jo odotettu ja kaikki valmiiksi laitettu.

Tai jos elämässä nousee tie vastaan ja kaikki ovet tuntuvat olevan tukossa

jos ei silloinkaan voisi turvautua Kaikkivaltiaaseen Jumalaan,

olisi tilanne todellakin katastrofaalinen ja toivoa ei paremmasta olisi.

Omin voimin ihminen voi yrittää ja ponnistella

ja paljon voikin, niin paljon, että uupuu totaalisesti

tai paatuu niin kovaksi, että toisten polkeminen ja hyväksikäyttö vaimentaa,

kokonaan omantunnon äänen

ja läheistenkin hyvinvointi tuntuu yhdentekevältä.

Ja jos elämä tuo iloa ja rakkautta,

jos pienikin ilo täyttää sydämen

ja joltain saatu lempeä katse tai hyvä sana

muuttuu hyväksynnän ja rakkauden tunteeksi,

kun näkee ympärillään ihanan syysloiston ja

pankissa lainatkin hupenevat kuin huomaamatta,

terveyskin on kohtalainen

ja lääkket tuntuvat auttavan,

niin ketä silloin kiittäisin kaikesta hyvästä ja kauniista !

Ketä,

ellen kiittäisi kaiken antajaa ja kaiken elämän ylläpitäjää

rakasta Isää,

joka vielä kaiken päälle lahjoittaa iankaikkisen taivaselämän sille,

joka tahtoo turvautua Hänen poikansa pelastustyöhön,

joka ottaa sen tosissaan ja nöyrtyy olemann Jumalan edessä ja ihmisten edessä syntinen

 voimaton itseään pelastamaan

 ilman Jumalan armoa kadotukseen tuomittu.

Kun meillä on Jeesus, meillä on ihan kaikki, mitä elämään täällä ja  iankaikkisuudessa tarvitsemme.

Juuri tästä syystä elämä ilman Jumalaa olisi ikävää ja vailla tarkoitusta.

Elämämme ei lopu kuolemaan ja siihen, että lakkaamme olemasta,

vaan sitten alkaa iäisyys, se on pitkä......

Ei ole siis yhdentekevää, missä sen vietämme.

On olemassa vain

iäinen ilo, rauha ja rakkaus taivaassa,

tai ikuinen polttava tuli ja iankaikkinen ero Jumalasta.

Valinta on tehtävä täällä eläissämme

muulloin se on myöhäistä.