Minun äitini,

voi kuinka sinua useasti kaipaan ja muistan !

Kun olin pieni lapsi,

muistan kuinka pelkäsin,

että sinä kuolet ja jään ilman sinun hoivaasi.

Sinä teit lapsuudestani kauniin ja lämpöisen,

niinkuin olisi ollut aina kesä.

Muistan, kuinka opetit minua virkkaamaan,

tiskaamaan astioita ja perkaamaan silakoita.

Opetit minulle tuhansia asioita,

joita olen elämäni varrella kohdannut.

Sylissäsi et minua paljoa pitänyt,

mutta ymmärrän sen ,

sinulla oli paljon tekemistä.

Olit aina turvallinen,

 hauska ja ihan oikea äiti,

pehmoinen ja lämmin.

Muistan lukuisat kerrat, kun nauroimme

ja hulluttelimme kaksistaan tai muiden sisarusten kanssa.

Opetit minulle herkkyyden.

Näin miten joskus olit allapäin

ja otit keittiön työpöydän alla olevasta laatikosta

vihkosi, ja aloit kirjoittamaan tuntojasi ylös.

Yritin silloin olla hiljaa ja häiritsemättä sinua.

Hetken päästä laitoit vihkon takaisin laatikkoon

ja jatkoit arkisia töitäsi.

Joskus joku naapurin rouvista piipahti luonasi.

Juttelitte ja hoiditte toistenne sieluja ihan luontevasti.

Aina oli aikaa jollekin, joka kotiimme sattui tupsahtamaan.

Olin perheemme neljästä lapsesta nuorin,

kuopus, kaapinkaakku, kuten sanoit.

Tämäkin tuntui hauskalta ja rakkauden täyteiseltä.

Olin mielelläni pienin, nuorin ja viimeinen kodissa asuva.

Nyt olet ollut poissa täältä keskuudestamme

jo useita vuosia.

Voi äiti,

kuinka usein kiperän paika tullen haluaisinkaan jakaa asioita kanssasi !

Tulee mieleen, että nyt soittaisin äidille,

oli sitten kysymys ilosta tai surusta.

Mutta sinä olet jo isän kanssa siellä Taivaan Isän luona,

jonne minä olen vasta matkalla.

Mutta sinun rakas muistosi

on minulla voimavarana usein, kun kohtaan samoja asioita,

joita sinäkin äitinä sain kohdata,

silloin, kun me olimme lapsia

tai jo omat perheemme perustaneet.

Nämä sinun ompelemat sohvatyynyt

muistuttavat minua sinusta.

Kun katson niitä

voin nähdä sinun istuvan nojatuolissa

neula kädessäsi

ympärillä monen värisiä lankoja.

Elämän kokonainen väriloisto sylissäsi.

Sitä oli sinun elämäsi

ja sitä meidän jokaisen elämä on täällä maanpäällä.

Sitten, kun tapaamme taivaassa

rutistan sinua ja kiitän kaikesta siitä, mitä olet minulle antanut.

Ennen kaikkea kiitän Jumalaa siitä,

että Hän antoi minulle hyvä ja maailman parhaan äidin.