Kun on muuttamassa, pitää karsia paljon tavaroita.

Voi olla aika vaikeata valita mitä antaa pois ja mitä säilyttää.

Elämässä monet rakkaat ja ihanat hetket ovat kiitäneet ohi.

Jäljellä ovat muistot.

Valokuvia on paljon.

Ennen ne koottiin albumeihin, joista niitä oli hauska katsella,

nykyään harvemmin tulee tätä tehtyä.

***********

Nukkekoti oli aiottu viedä kierrätyskeskukseen,

mutta sitten näin sieluni silmillä  pienet, suloiset tyttömme

 leikkimässä tämän nukketalon ääressä.

Siitä on monta vuotta.

Muistan kuinka he jakoivat pienet nukkeasukkaat

ja valistsivat kalustamansa huoneen.

He hääräilivät ja leikkivät pitkiä toveja keskenään.

***********

Nyt katselen näitä nukkekodin huoneita ja muistan lapsemme.

Pienet mekot, sukat ja ensiaskelkengät,

vauvan unilaulu soittorasia, palikkalaatiko, palleron enkelikirja

ja pienen koululaisen tekemä puukuormuri.

Yhdessä huoneessa lastenlasten vauva-albumit.

Tässä vain pikkuriikkinen osa niistä hetkistä, jotka elin lasten kanssa.

Nyt niihin vilkaisukin saa mieleni täyttymään kiitollisuudella.

Kuinka Jumala olet ollut niin hyvä, että olet antanut

syliini nämä lapset.

Kiitos, että olet antanut sydämeni kasvaa heidän mukanaan.

Olen iloinnut, itkenyt nauranut, uupunut, rähissyt,

huutanut ja rakastanut,

olen hellinyt, valvonut, puhaltanut ja pyytänyt anteeksi.

Olen ollut ihan tavallinen äiti.

************

Pikkutalon alapuolella ovat lasten kirjat.

Useita niistä on luettu jokaiselle vuorostaan niin monta kertaa,

että kannet ovat hajonneet ja sivuja repeillyt.

Iltasatuhetket, peittelyt, suukot ja enkelinsiipien suoja.

************

Kun mietin kotia

ajattelen, mikä on minun kotini ?

Onko se tämä, jossa nyt asumme kahdestaan,

vai onko se vanha kotimme, jossa asuimme 31 vuotta?

Ehkä se, jonka itse rakensimme, rivitalonpätkä,

kun kolmas lapsemme oli syntynyt.

Sitä ennen oli jo kolme kotia meillä ollut.

Ja vielä oma lapsuuteni koti,

jossa äitini ja isäni minua rakastivat.

Ei täällä meillä ole pysyvää kotia,

kaikki on katoavaa.

Olenkin vasta matkalla kotiin.

Olen matkalla luoksesi Jeesus.

Kiitos Jeesus, että olet koko matkan kanssani.

Kiitos jokaisesta kodista ja kiitos kaikista rakkaistani,

joita olet minulle suonut.

Jokaisesta kodistani on jäänyt muisto ja jälki sieluuni

niinkuin nukkkodin pienet esineet huoneissaan

muistuttavat matkasta, joka on kuljettu.