Päivät kuluvat ja tapahtumat seuraavat toistaan niin, että on vaikea pysyä mukana.

Kirjoittaakin haluaisi, mutta ei löydy sopivaa hetkeä.

Sanottavat, se mitä haluaisi kirjoittaa, häviävät kuin tuhka tuuleen.

Jossain sisimmässä jo kaipaa niitä lukijoita, jotka seurailevat näitä blogeja.

On tunne, että on epäreilua olla kirjoittamatta mitään moneen päivään,

aivan kuin olisi lakannut olemasta.

Olen niinkuin tämän kuvan pieni sorsa. Se on samanlainen kuin toisetkin, se ei vain hoksannut, että toiset jo pulahtivat veteen ja loittonevat vääjäämättömästi.

No, olitpa sitten ensimmäinen tai viimeinen, Isä pitää huolta jokaisesta, joka haluaa ottaa Hänen rakkautensa vastaan.

Niinkuin nämä ihanat, liplattavat laineet ottavat syleilyynsä pienet sorsat, niin ottaa Isä meidät omaan syliinsä ja kannattelee jopa myrskynkin keskellä.

SINUN TURVASI ON IKIAIKOJEN JUMALA, SINUA KANNATTAVAT IANKAIKKISET KÄSIVARRET.

5 Moos. 33:27

vaikka millainen rajuilma tai myrsky tahansa yllättää tässä elämässä,

haluan oppia tietämään, että minua kannttavat Jumalan iankaikkiset käsivarret. Ja Hän on varmasti kerran tyynnyttävä myrskyn.

Ja nämä voimakkaat käsivarret kannattelevat myös kaikkia niitä, joiden puolesta rukoilemme.

Voi olla, että myrsky ei tyynny kovin nopeasti, mutta se on varmaa, että se tyyntyy ja senjälkeen tulee todellinen levon ja rauhan tunne.

Saa levätä Jeesuksen sylissä.

Jeesus haluaa, että turvaudumme Häneen. Hän oikein halajaa antaa meille rauhansa. Hän on Isän oikealla puolella Taivaassa ja rukoilee alati meidän puolestamme, jotka haluamme olla Hänen lapsiaan.

Ei Hän nuku eikä torku, vaan aina valvoo ja seuraa kulkuamme rakastaen ja auttaen.

Tuntui miltä tuntui, näytti miltä näytti, Herra ei hylkää eikä käännä selkäänsä sille, joka Häneltä jotakin anoo.

Ja Hän johtaa meidät ihanaan Taivaan kotiin, sillä Hän sanoo jokaiselle meille sanassaan näin:

JUMALA ON RAKASTANUT MAAILMAA NIIN PALJON,

ETTÄ ANTOI AINOAN POIKANSA,

JOTTEI YKSIKÄÄN, JOKA HÄNEEN USKOO

JOUTUISI KADOTUKSEEN,

VAAN SAISI IANKAIKKISEN ELÄMÄN.

JOH. 3:16