IMG_20200327_150008.jpg

 

Tämä poikkeustila on varmasti meille kaikille haastava aika.

Ympärillämme voidaan tulla näkemään paljon surua ja murhetta.

Vielä tilanne ei ole ihan hirvittävän paha koko maassa.

Kunpa osaisimme tukea ja lohduttaa niitä,

jotka sairastuvat tai menettävät läheisiään.

Suru ja hätä ympäri maailmaa on

kestämätön.

Mutta meillä on toivo.

Toivo siitä, että Suomen kansa pääsisi sittenkin vähemmällä,

kuin olemme odottaneet.

Toivo siitä, että tämä menee nopeammin ohitse,

kuin meille on ennustettu.

Meillä tulee olla toivo, että kevät ja kesä saapuu Suomeen

niinkuin aina ennenkin.

Ruoho alkaa viheriöidä,

muuttolinnut tulevat takaisin

ja pikkulinnut rakentavat pesiään.

Krookukset nousevat ihan pian ja puiden silmut aukeavat.

Kevät puskee esiin joka paikasta.

Se saa meidät luottamaan ja uskomaan selviytymiseen.

Isä on kaikessa mukana.

Hänen voimansa on mittaamaton.

Meillä on lupa hymyillä, olla onnellisia ja rakastaa.

 

Jollain ihmeellisellä tavalla minulle on piirtynyt kuva maasta,

jollainen se tulisi olemaan kuvainnollisesti tämän ajanjakson mentyä.

Maanpinta on kaunis, vaalea ja hedelmällinen.

Jokapuolella näkyy uusia alkuja, versoja ja silmuja.

Minulle tämä kertoo siitä,

että moni meistä opettelee ja oppii nyt uusia taitoja.

Joku leipoo pullaa, sämpylöitä ja kakkuja.

Joku neuloo kavereilleen sukkia, kun on ensin opetellut kantapään tekemisen.

Moni vanhempi oppii olemaan enemmän lapsen kanssa

ja riemuitsemaan pienen uusista taidoista.

Iäkkäillä pariskunnilla on nyt hyvä,

ehkä viimeinen mahdollisuus,

oppia olemaan puolison kanssa yhdessä,

kun eläkeläisten kokoontumiset ovat katkolla.

Isä laittaa meidät nyt olemaan keskenämme,

perhekunnittain.

Rukoilen, että monien silmät aukeavat näkemään,

kuinka ihanien ihmisten ympäröimä hän oikeasti onkaan.

Tiedän, että tämä tilanne voi myös kärjistää ristiriitoja.

Mutta nyt meillä kaikilla on mahdollisuus

tehdä arjesta hitusen verran hohdokasta,

tai ainakin parempaa, kuin ennen tätä.

 

Minulle yksi uusi taito tuli opeteltavaksi.

Nanin kynnet kasvavat nyt aivan niinkuin ennenkin.

Poikmme, jonka kissa Nani oikeasti onkin,

on aina käynyt leikkaamassa kynnet.

Mutta nyt minun piti tarttua saksiin

ottaa kissa syliini,

maanitella herkkujen voimalla

antamaan minun etsiä tassujen varpaat ja kynnet.

Etutassujen leikkaaminen onnistui.

Takatassujen kynnet vielä odottavat leikkausta.

Uskon senkin vielä jonain päivänä onnistuvan.

 

Edetään uudessa tilanteessa pieni matka kerrallaan.

Kun tämä tilanne on mennyt Suomen kohdalta ohitse,

me kaikki olemme muuttuneet.

Näin uskon.

Ollaan aktiivisesti rukouksessa yrittäjien puolesta

ja kaikkien niiden puolesta, joiden talous on vaarassa.


Tämän me jokainen voimme tehdä.

Jos vielä teemme sen uskossa,

niin tulee tapahtumaan

suuria asioita.

Muistetaan myös hallitusta ja eduskuntaa.