Mattopyykill%C3%A4%20001-normal.jpg

Tälle viikolle on luvattu lämpimiä ja aurinkoisia päiviä.

Siksipä juuri olikin matonpesupaikalla eilen aamulla kova kuhina.

Jokainen tuli omien mattojensa kanssa intoa puhkuen.

Minä innostuin asiasta niin, että olin siellä myös tänäkin aamuna ajoissa.

Oli todellakin ihanaa antaa veden roiskua ja kastella.

Tunnelma pesupaikalla oli leppoisa ja innostunut.

Nykyään mattojenpesu järvenrannassa on vähän erilaista,

kuin se oli omassa lapsuudessani.

Eilen puhelimessa veljeni kanssa muistelimme, kuinka äitimme latasi kottikärryt täyteen tavaroita, kun olimme lähdössä järvenrantaan mattopyykille.

Siellä oli matot, mäntysuopapalat kaikille, uikkarit ja tottakai eväät.

Pienenä tyttönä odottelin rannalla kivellä, ja katselin tarmokkaita matonpesijöitä ihaillen.

Samalla odottelin kokoajan, koska tulee eväiden esilleoton aika.

Vähän isompana sain itselleni pikkuisen maton pestäväksi.

Minäkin pääsin nyt tynnyriin seisomaan ja sain oman saipuapalani.

Äiti laittoi maton sopivalle kohdalle eteeni ja neuvoi, kuinka mattoa harjataan puhtaaksi isolla, karkealla harjalla.

Kun oli pesty pienissä erissä koko matto, se käännettiin ja pestiin sitten toinen puoli.

Maton viruttelu olikin vaikea asia. Mattoa huiluuteltiin laiturin nokasta, nostettiin ja puristettiin ja taas huilutettiin järvessä.

Näissä touhuissa usein karkasi käsistä liukas saipua tai koko matto lipui saavuttamottomiin.

Sinne se painui järvenpohjaan. Onneksi aina joku sen sieltä sai pelastettua.

Lapset uimme siinä lähellä äidin pestessä mattoja muiden rouvien kanssa.

Näin tuli puhtaiksi matot ja myös lapset samoissa vesissä.

Iloa riitti kaikille mukanaolijoille.

Saivat paikalle tulleet sorsapoikueetkin oman osansa eväistämme.

Vaikka mattojen pesupaikat ovat muuttuneet niin, ettei enää mattoja pestä järvessä, vaan altaissa rannan tuntumassa, niin yhtä hauskaa ja alkukantaisentuntuista tämä touhu on.

Tässä tilanteessa on jotain maanläheistä ja kotoista. Useimmilla se varmaan tuo mieleen oman lapsuuden ihanat muistot.

Kotiin tultua on ihana levittää tuoksuvia mattoja kuivumaan ja juoda hyvät pullakahvit,

Ihanaa, että Taivaallinen Isä antoi näitä kauniita ja lämpöisiä päiviä meille.

Huomaa taas sen, että meillä on paljon kiitoksen aihetta ihan arjen keskellä.


Tänä päivänä on mielessäni soinut laulunpätkä, jossa sanotaan:

Rikas olet silloin, kun voit paljon lahjoittaa. Nisunjyväkään ei pelkää kuolemaa.

Irti päästä olet vapaa lähtemään.

Anna suuren tuulen puhaltaa....

Irti päästä olet vapaa lähtemään,

vapaa palvelemaan Jumalaa....


Enpä sittenkään ala selittelemään, mitä tämä laulu minulle puhuu. Sinulle sen sanoma voi avautua eritavalla. Joten annetaan sen jäädä siunaamaan meitä jokaista juuri sillä tavalla, kun se tämänhetkiseen tilanteeseen sopii, ja miten se lohduttaa ja antaa luottamusta Jumalan huolenpitoon.

                                    Mattopyykill%C3%A4%20002-normal.jpg